Tällä hetkellä...

... kuuntelen: Kings Of Leon - Closer

... luen: Vintage Fashion-kirjaa. Tämä opus on ollut kirjahyllyssäni jo jonkin aikaa ja tähän asti se on lähinnä jäänyt sivujen selaus ja kuvien kuolaus asteelle. Nyt sain viimein itseäni niskasta kiinni ja aloin lukea opusta kunnolla ja onneksi aloin, kirja on nimittäin äärimmäisen mielenkiintoista tekstiä.

... ompelen: Äidille paitaa erään vanhan paidan kaavoilla. Muuten helppo homma, mutta menee hermo vinokaitaleisiin, jotka pitäisi saada rypytettyyn pääntiehen ja hihoihin. Pitää vaan kerätä aimo annos kärsivällisyyttä ja olla rauhallinen ja tarkka, ettei tarvitse purkaa... Seuraavaksi pitäisi tehdä iskälle joku pussukka työvälineille ja äidille pellavakankaasta tunika. Itselle haluaisin tehdä parista nanson kankaasta mekot. Toiseen on jo suunnitelma ja kaavat valmiit, nyt pitäisi vaan alkaa leikkamaan kangasta.

... haaveilen: Täydellisestä syysvaatevarastosta. Muhkeista villatakeista, värikkäistä pipoista, kaulahuiveista ja lapasista, pitkästä hameesta, lämpöisestä villakangastakista, karvaliivistä, nahkahanskoista, tyylikkäästä nahkasalkusta, isoista koruista, housuista, erilaisista hameista ja villakangas shortseista, ylipolvensaappaista, värikkäistä mekoista ja värikkäistä sukkahousuista.

... olen tyytyväinen: Paino on alkanut taas pitkästä aikaa pudota. Koko kesän junnassin painoni kanssa paikoillaan ja se alkoi turhauttaa. Nyt kun paino on alkanut taas pudota niin odotan innokkaasti ensimmäistä tavoitetta, jonka saavutan noin kilon pudotuksen kuluttua, jolloin hemmottelen itseäni kampaajalla. Seuraavaan tavoitteeseen päästyäni ostan Sinkkuelämän neljännen tuotantokauden ja kun viimein saavutan tavoitepainoni niin sallin itselleni muutaman vaateostoksen. Ei mulla mikään kova kiire tän laihdutuksen kanssa ole, mutta ensi kesäksi olisi kiva päästä rantakuntoon.

... minua harmittaa: Kun rahallinen tilanne on mikä on. Töitä on tosi vaikeaa saada eikä Kelan avut riitä edes vuokran maksamiseen. Kaipa tämä tilanne tästä ainakin jossain vaiheessa korjaantuu ja joku keino löytyy. Pari vuotta pitää sinnitellä, sitten voisin ainakin vuodeksi yrittää saada töitä, niin voisin sitten samalla miettiä, että mitä seuraavaksi.

... odotan: Mennään kavereiden kanssa mökkeilemään 25.-27.9, eli ihan kohta. Luvassa ihania herkkuja, loistavaa seuraa, kummitusjuttuja, naurua, lautapelejä, korttipelejä, rentouttavaa tekemistä, järven rannalla loikoilua (saa nähdä uskaltaako enää mennä uimaan...) ja muutenkin varmasti aivan ihana viikonloppu.

net-a-porter

WhoWhatWear

Taas törmäsin oikein kiinnostavan oloiseen kirjaan netissä. Yhden lempisivustoni WhoWhatWear rinnalle on julkaistu kirja, josta löytyy juttua julkkistentyyleistä, siitä kuinka käyttää runway-vaatteita arjessa ja vintage-ostos opas. Tämän kirjan kun saisin hyppysiini, niin saisin viihdykettä moniksi tunneiksi eteenpäin.

whowhatwear

The Time Traveler's Wife

Nykyään tulee harvoin vastaan elokuvia, jotka on pakko nähdä valkokankaalla. Useimmat filmit eivät herätä niin suuria odotuksia, ettei jaksaisi odottaa leffan rantautumista lähimpään videovuokraamoon, josta sen voi poimia katsottavaksi puoleen hintaan törkeän kalliiden leffalippujen sijaan. Silti aina välillä tulee vastaan elokuvia, jotka on pakko nähdä niin pian kuin mahdollista.

Yksi sellainen elokuva tulee olemaan The Time Traveler's Wife, eli Aikamatkustajan vaimo, joka pohjautuu Audrey Niffeneggerin romaaniin. Luin tuon kyseisen kirjan muutama vuosi sitten ja rakastin sitä erittäin suuresti. Siitä pitäen se on odotellut kirjahyllyssäni, anoen toista lukukertaa. En ole vielä saanut aikaiseksi aloittaa kirjaa uudelleen, mutta kun näin mainoksen elokuvasta, muistin taas tuon riipaisevan kauniin tarinan ja päätin, että luen kirjan ennen kuin leffa rantautuu lähimpään elokuvateatteriin.

Elokuvaa tähdittävät uskomattoman kaunis Rachel McAdams ja karismaattinen Eric Bana. Näyttelijävalinnat ovat siis lupaavat ja uskon vakaasti, että he tekevät oikeutta myös kirjanhahmoille.

Kirjan juonihan lyhyesti kertoo Claren ja Henryn kauniin ja surullisen rakkaustarinan. Henry ei ole aivan tavallinen mies, hän matkustaa ajassa holtittomasti nuoruudesta vanhuuteen ja takaisin. Clare ja Henry rakastuvat toisiinsa ja yrittävät pitää rakkauttaan yllä Henryn matkustaessa ajasta ja paikasta toiseen. Tie ei ole helppo, mutta he onnistuvat ylittämään vaikeimmatkin esteet ja pysyä yhdessä. Ihanan romanttinen elokuva, kaikille rakkauden nälkäisille.

Elokuvan ensi-ilta oli 14.elokuuta, mutta saa nähdä kauan saamme odotella, että tämä filmi rantautuu Suomeenkin. Hyvää kannattaa odottaa.

wikipedia

The Sartorialist by Scott Schuman

Taiturimaisen The Sartorialist-blogin streetstyle kuvista on viimein tehty kirja. Itse seuraan hyvinkin aktiivisesti Schumanin blogia, sillä hän onnistuu ikuistamaan kiinnostavien ihmisten upeat asut ja vieläpä kauniissa ympäristössä. Kuvat on kauniita, mielenkiintoisia ja niitä jaksaisi katsella ikuisuuksia. Ja kuvien ihmisillä on kaikilla jokin tarina mistä he ovat tulossa ja mihin menossa. Sitä juurikin rakastan streetstyle-sivustoissa, että vaikka kuvat ovat laadullisesti jopa upeiden muotikuvien luokkaa niiden tunnelma on aivan erilainen kuin studiossa otetut editorial-kuvat. Ja mikä vielä parasta nämä henkilät ovat itse valinneet vaatteensa (ainakin suurimmaksi osaksi), heitä ei siis ole pukenut kukaan nimekäs stylisti, joka haluaa kokeilla luovuutensa rajoja ja pukea mallin neonvihreisiin legginsseihin, uimalaseihin ja verkkopaitaan. Hyvä joululahjavinkki kaikille tyyleistä kiinnostuneille!

pigchic.com

Hämärän peitossa...

Aika hassua, tiistaina pitäisi alkaa toisen lukuvuoden koulussani, mutta minulla, eikä kenelläkään luokkalaisellani ole mitään tietoa, siitä onko meillä edes ensimmäisessä jaksossa mitään kursseja. Tilannehan on nähkääs näin, että olen jo opiskellut matikan, enkun yms yhteiset aineet, jota luokkamme nuorimmat ensimmäisessä jaksossa opiskelevat ja näin meille "vanhuksille" on luvattu järjestää omaa viriketoimintaa... Opettajasta ei kuitenkaan ole kuulunut mitään, vaikka häntä olen sähköpostilla yrittänyt tavoitella. Noh, jos hänestä ei maanantainakaan kuulu mitään, niin ehkä sitä sitten vaan pitää tiistaina ilmestyä kouluun aamusta ja katsella missä sitä kuuluisi olla...

Lähetin tänään myös viestiä aikuislukioon ja kyselin uudemman kerran, että olisiko sitä ranskaa mahdollista päästä opiskelemaan. Toivottavasti vastaus tulee pian, nimittäin tämä innostus ei ota loppuakseen.

Huomenna pitäisi vielä piipahtaa töissä, onneksi puurtamista on tiedossa vain vähäiset neljä tuntia ja sitten on yksi vapaapäivä, ennen kuin koulun pitäisi alkaa... Ajattelin tehdä yllätys visiitin viel vanhempien luokse, joten pyyhällän töistä varmaan suoraa juna-asemalle ja menen kotiin. Maanantaina pitäisi käydä yksi kaveri lahjomassa, kun hän on saavuttanut kunnioitettavat 21 ikävuotta. Ja sitten maanantai iltana takaisin tänne. Eipä tuo ravaaminen kovin fiksua taida olla, mutta kotona on ainakin jotain seuraa kun täällä pystyn juttelemaan vain julisteille (jotka eivät edes liiku niin kuin Harry Potterin maailmassa)...

Olen muuten aivan totaalisen koukussa tuohon Potteriin. Kutos kirjassa olen menossa, enkä viitsisi tehdä yhtään mitään muuta kuin lukea sitä tuntikausia. Töihinkin on tylsä lähteä kun kirjassa on joku todella jännittävä kohta meneillään. Töissäkin huomaan ajattelevani, että pääsis jo kohta kotiin ja Potteria lukemaan. Ehkä hieman huolestuttavaa, noh enää tämä ja seiska, niin saan ehkä taas elämääni jotain muuta sisältöä. Unenmäärä ja laatukin tästä pakkomielteestäni kärsivät, kun ei tee mieli mennä nukkumaankaan.

Ja mikä siinä on ettei viikonloppuna tule telkkarista mitään katsomisen arvoista?!? Ärsyttävää. Tosin kyllähän tuo Potterinkin lukeminen laiskottelemisesta käy, paitsi silmille. Huomenna pitäisi herätä aikaisin ja käydä juoksulenkillä ennen töihin lähtöä. Tykkään lenkkeillä aamulla, kun ihmisiä ei ole vielä paljoa liikkeellä ja kaupunki vasta heräilee. Aamulla ei myöskään ole tukahduttavan kuuma, vaan ilmassa häilyy jo pieni syksyinen tuulahdus. En oikein tiedä miten suhtautua tähän jokavuotiseen syksyn saapumiseen. Toisaalta on mukavaa aloittaa taas normaali arki ja tutut rutiinit, syksy voi ihanimmillaan olla todella kaunis ja levollinen vuodenaika ja se enteilee myös uusia tuulia. Toisaalta tietysti kesä on aika kesä ja tiedän taas haaveilevani rämpiessäni siinä loskassa, kengät ja sukat märkinä, että kesä tulisi mahdollisimman pian, jotta varpaani selviäisivät ilman paleltumia taas yhden vuoden. Ja se vapaus, mikä kesällä on. Ei koulua, töitä (valitettavasti) eikä muitakaan painavia velvollisuuksia, kuten kokeita ja läksyvuoria. Nyt toisaalta odotan innolla mitä kouluvuosi tuo tullessaan, mikä uusia juttuja opin ompelemaan ja sitä ranskaa on pakko päästä opiskelemaan jossain välissä.

Nyt jatkuu kuitenkin Harry Potter ja Puoliverinen prinssi, yksi kirjasarjan ehdottomia helmiä, kolmosen lisäksi. Harmi kun elokuva oli niin kammottavalla tavalla outo, ettei siinä ollut päätä eikä häntää.

vuotis.net