Muoti on aina inspiroitunut menneistä vuosikymmenistä ja vuosisadoista. Usein mallistoa inspiroinut vuosiluku on myös aika selvästi näkyvissä, joko materiaaleissa, väreissä ja malleissa tai yksityiskohdissa.
20-luvun flapper mekot ovat itseäni aina kiehtoneet ja haluaisin päästä tanssimaan Charlestonia 20-luvun tyyliin. Joitain sitten taas viehättää enemmän 50-luvun supernaisellinen olemus ja toisia taas 70-luvun rento hippieleganssi. Vintagevaatteissa on se ihanuus, että vaatteilla on yleensä joku kiehtova tarina ja se, että ne ovat hyvässä kunnossa tänäkin päivänä kertoo paljon materiaalista sekä siitä miten vaatteet on aikoinaan tehty. Ne eivät ole menneet pilalle ensimmäisen pesun jälkeen. Tosin aikoinaan vaatteita ei myöskään ollut saatavilla niin helposti, joten niistä piti pitää parempaa huolta kuin nyt, kun kotimatkalla voi käydä ostamassa vitosella valkoisen t-paidan sen edellisen jo harmaantuneen tilalle. Nyt valinnanvaraa on runsainmitoin samoin kuin rahaa mitä vaatteisiin pistää. Ennen, tietenkin maailmantilanteesta ja omasta arvoasemasta riippuen, ihmisillä ei ollut niin paljoa rahaa laittaa asuihin ja luokkajaotkin näkyivät selvemmin kuin nykyään. Nyt voi opiskelijatyttösen nähdä kulkevan LV-laukku kainalossa vaikka muut vaatteet olisivat henkkamaukalta. Toisaalta taas voi nähdä hyvinkin varakkaiden ihmisten shoppailevan kirpputoreilla toisten vanhoja vaatteita (ja nyt tarkoitan ennemminkin niitä toisten vanhoja henkkamaukka vaatteita, en sitä vintagea).
Rakastan kirpputoreilla shoppailua, vaikka se on viimeaikoina jäänyt harmittavan vähäiseksi, varsinkin kun monilla kirpputoreilla hinnat ovat harmillisesti nousseet pilviin... Haaveilen upeista vintage-löydöistä, mutta tältä kylältä ei sellaisia aarteita ole vielä ainakaan löytynyt. Jonnekin suurkaupungin salaiseen aarrekirpputorille olisi upeaa päästä penkomaan, jos sieltä löytäisi sellaisia juttuja mistä on vain voinut tähän asti unelmoida.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti