torstai 7. heinäkuuta 2011

Haute Couture Fall 2011 part1

Se on taas se aika vuodesta kun muutama harva ja valittu suunnittelija esittelee haute couture mallistonsa upeimmat helmet. Itse rakastan näitä mallistoja, koska niissä näkee joskus vähän erikoisempiakin kokeiluja, ihan vain taiteen nimissä luotuja. On mahtavaa nähdä mitä suunnittelijat saavat aikaan kun ei ole pakko tehdä niin kaupallisia vaatteita kuin ready-to-wear- mallistoihin. Toki näitä haute couture vaatteita sitten muunnellaan asiakkaille sopiviksi, mutta lavashowssa saa vähän liioitella. Ja tärkeintähän näissä luomuksissa on se käsityö, jonka luokkaista on vaikea hakea mistään muualta.

 

 







 



Valentinolla oli hyvin keijukaismainen tunnelma hänen tämän syksyn haute couture kokoelmassaan. Jotkut asut eivät oikein vakuuttaneet, sillä mielestäni ne näyttivät siltä, että ne voisivat hyvinkin löytyä melkein mistä tahansa valmisvaate-mallistosta. Helmiä kuitenkin löytyi myös useita ja ne olivatkin sittten niin henkeäsalpaavan kauniita, että melkein tekisi mieli tyhjentää asuntosäästötili ja mennä ostoksille (vaikka rahat noihin eivät silti varmasti riittäisi... saatika että tulisi tilaisuutta missä tuollaiseen unelmaan voisi pukeutua).







Maxime Simoens on minulle tuntemattomampi nimi (tosin en muista sanonko näin aina kun hänen nimeensä törmään, eikä nimi silti jää mieleen). Mallistosta jäivät erityisesti mieleen hapsut (joihin rakkauteni tuntuu riittävän nyt ja aina), ihanan syksyinen punaisen ja mustan liitto, goottimainen tyyli ja kivat printit. Ehkä olen vähän turhan kriittinen, mutta tästäkin mallistosta jäi vähän sellainen fiilis, että sitä couturea olisi saanut olla enemmän. Lisää upeita käsintehtyjä yksityiskohtia, joita halpisketjut eivät pysty kopioimaan, lisää upeita kankaita, joiden metrihinta ylittää kuukauden ruokaostokset ja lisää erikoisia leikkauksia!













Jean Paul Gaultierin mallistossa olikin sitten sitä mitä jäi puuttumaan noista kahdesta edellisestä. Oli upeampaakin upeampia koristeluja, mitä ihmeellisimpiä leikkauksia ja upeita materiaaleja. Sulkahameita, paljetein koristeltuja housuja, paratiisilintuja muistuttavia sulkakauluksia ja paljon dramaattisia kokonaisuuksia. Tämä mallisto oli juuri sitä mitä kaipaan haute couture-mallistoilta. Aivan taivaallinen mallisto.

 







Givenchyllä oli Gaultierin tapaan sitä upeinta huippukäsityötä. Siinä missä Gaultierin puvut olivat dramaattisia, näyttäviä ja eriskummallisia olivat nämä Riccardo Tiscin suunnittelemat mekot henkeäsalpaavan kauniita, herkkiä ja lumoavia. Valkoiset asut lumosivat upeilla pitseillään, leikkauksillaan ja loppuun asti viedyillä ideoillaan. Pukujen selkäpuolet olivat vähintään yhtä kauniita kuin etupuoletkin ja vaikka mallisto olikin vähän pienempi kuin useimmat haute couture mallistot, niin tämä ei silti jäänyt vajaaksi.








Giambattista Vallin näytös oli sopiva sekoitus rentoa käyttövaatetta, näyttäviä iltapukuja, villejä asuja sekä siistiä ja ajatonta muotia. Sulkia viuhahteli mekoissa tässäkin näytöksessä, mikä on minunlaiselleni 20-luku-fanille nannaa. Asuista suurin osa oli kauniita, pari varsinaista hirvitystäkin mahtui joukkoon, mutta kokonaisuudessaan mallisto oli ihan katseltava. Se ei kuitenkaan herättänyt mitään suurempia tunteita ja jää luultavasti aika pian unohduksiin, ainakin minun osaltani...

Translation: Here are some pictures from the latest Haute Couture shows.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti