It feels like...

summer is over...

Nyt se sitten viimein saapui - syksy. Elokuun lasken tietysti vielä kesään, mutta nyt kun syyskuuta on eletty jo pari päivää niin kai se on pakko todeta, ettei se kesä tule enää takaisin (ennen ensi vuotta). Tänään oli kyllä ihanan aurinkoinen päivä ja ulkona taisi jopa olla melkein 20 astetta! Silti ei millään pääse yli siitä, että illalla tarvitsee jo valoja, että näkee lukea tms. Myös aamulla on hämärää ja viileää. Tällä hetkellä neuleella pärjää vielä, mutta eipä siihen varmastikaan kauaa mene kun se takki pitää kaivaa sieltä kaapista lopulliseen käyttöön. Syksy on mieluisin aika pukeutumiselle, ainakin omalla kohdallani, rakastan takkejani ja minulla on paljon kaulahuiveja, joita on kiva vaihdella asun ja mielialan mukaan. On myös kivaa, ettei heti ole pää märkänä kun ulkona liikkuu pitkähihaisessa paidassa tai farkuissa. Ja vaikka kesän kauniit vihreät lehdet ja kukat alkavat pudota ja lakastua, niin syksyn väriloistoa on silti ihana seurata. Kunpa syksystä tulisi kuulas ja sopivan viileä. Ei ole kivaa talloa loskassa tai läkähtyä iltapäivällä kun aamulla on ollut pakko laittaa tumput ja useampi paita, kun mittari on näyttänyt alle viittä astetta ja päivällä elohopea hipoo jo kahtakymmentäviittä.

Lunta en vielä kaipaa, sitä saisi tulla sitten loka-marraskuun vaihteessa, eikä silloinkaan tarvitsisi tulla viittä metriä. Älkää käsittäkö väärin, vihaan lumetonta talvea, mutta toisaalta haluan kulkea pyörällä kouluun ja käydä juoksulenkillä niin pitkään kuin mahdollista. Eihän se lumentulo noita mahdottomiksi tee, mutta vaarallisemmiksi jokatapauksessa. Ja nautin pikku pakkasesta ja ruskasta. Lumi saa tulla, mutta eletään ensin kunnon syksy ja sen loskakauden yli saisi hypätä oikein kernaasti!

Toinen mikä on kivaa siinä, että tulee talvi. Mulla on tietty synttärit marraskuussa, mutta mikä vielä tärkeämpää, niin joulu! Ah, rakastan harvoja asioita elämässä niin paljon kuin sitä tunnelmaa, joka vallitsee joulun alla. Kynttilät, piparit, glögi, takkatuli, joululaulut, suklaa, jouluruoat ja läheisten ihmisten seura ovat parasta mitä maailmassa on. Ja musta on ihanaa ostaa/tehdä lahjoja tärkeille ihmisille, vaikka se yleensä onkin todella haastavaa keksiä mitä kullekin antaisi. Ja jouluna pitää tietysti olla lunta! On ihan kummallista ajatella, että toisella puolen maailmaa ihmiset ripustaisivat joulukoristeita palmuihin ja hilluisivat rannalla auringossa. Kyllä Suomen talvi ja joulu kuuluvat yhteen aivan ehdottomasti!

Ja mikä parasta talven jälkeen tulee lempivuoden aikani -kevät, mutta sitä on ehkä hieman liian aikaista alkaa nyt hehkuttamaan.

Mutta anyway... Vaikka onkin haikeaa luopua kesästä, lämmöstä ja vapaista päivistä, niin syksyssä on myös omat hyvät puolensa; rutiinit, ystävät, perhe ja kaunis ruska. Ja tuleehan se kesä taas ensi vuonna, vaikka nyt voikin tuntua, että siihen menee pieni ikuisuus, ennen kuin päästään sinne asti. Ja jos aika kuluu yhtä nopeasti kuin se on viimeaikoina kulunut, niin hupsista keikkaa, kesä on täällä enemmin kuin ehtii katsettaan kohottaa.